oh6zz@sral.fi
WSJT –ohjelma meteorscatter workkimiseen
Miltä kuulostaisi workkia kahdella metrillä DL,PA,OK,OE,HA –asemia yhdellä yagilla ja 50-100 watilla? Uudella digisoftalla se onnistuu
Kun meteori –isompi tai pienempi- törmää ilmakehään, muuttuu se plasmaksi
ja tämä pitkä vana taittaa muuten avaruuteen menevät radioaallot takaisin
jolloin pitkät yhteydet ovat mahdollisia. Kahdella metrillä yhdellä yagilla ja
50..100 watilla 1000 – 1500..1800km yhteys syntyy helposti.
WSJT
Joe K1JT on soveltanut osaamistaan ja kehittänyt radioamatööreille
tietokoneohjelmapaketin joka soveltuu niin meteorisironta-, 6m ionoskatteri-
kuin EME-käyttöönkin. Nimi WSJT tulee sanoista Weak Signal by K1JT. Mode JT65 on EME-työskentelyyn, EME
Echo omien kuukaikujen testaukseen, JT6M
6 metrille sekä FSK441 kivien kautta workkimiseen. Tässä artikkelissa on
tarkoitus keskityttyä viimeksi mainittuun – FSK441:seen, ohjelman käyttöön,
workkimisen aloittamiseen ja perusasioihin.
Aluksi K1JT:stä: sai Nobelin fysiikan palkinnon 1993 pulsarien
tutkimuksesta ja varsinainen leipätyö on
radioastronomian parissa professorina Princetonin yliopistossa. Hän kehittää
ohjelmaa jatkuvasti; viime versiot ovat keskittyneet EME-työskentelyyn
tarkoitetun JT65 –moden kehittämiseen. Ja mikä parasta, softa on ilmainen.
Tarvitaan ssb-rigi ja tietokone jossa äänikortti, tavallinen
perusSoundBlaster riittää. Etuvahvistimesta on aika suuri apu. Vastaanotossa
tuodaan rigistä audiosignaali tietokoneen äänikortin sisäänmenoon ja
lähetyksessä äänikortin ulostulosta audiosignaali mikrofonilinjaan ja
sarjaportin kautta ptt-ohjaus rigille. Audio kannattaa tuoda ulos useimmista
rigeistä löytyvästä linjaulostulosta johon ei audiopotikan asento vaikuta.
Manuaali esiin ja toivottavasti mukana tulleet mahdolliset erikoisliittimet
löytyvät. Äänikortin ulostulon ja mikrofonin välille laitetaan erotusmuuntaja
joka löytyy vaikkapa vanhoista rikkimenneistä modemeista (jos on vielä
tallella) ja sarjaportista lähtevään ohjauskaapeliin väliin transistori, esim
2N2222 rigiä ohjaamaan. Linkeissä 3,4 ja 5 löytyy lisävalaistusta kytkentöihin.
Tässä audiomuuntajia
Lyhyesti itse toimintaperiaatteesta: 26 kirjainta,10 numeroa, ja muutama erikoismerkki,
yhteensä 43 merkkiä muodostetaan neljällä audiotaajuudella 882,1323,1764 ja
2205 Hz niin että yksi merkki syntyy aina kolmen taajuuden yhdistelmällä.
Merkin kesto on noin 2.3 ms joten lyhyt kutsu OH8K menee 9.2ms ja OH6ZZ mahtuu
11.5 ms pingiin.
Mode on siis FSK441 ja tämä kirjoitetaan qsl-korttiin lähetelajiksi. Nimi
tulee sanoista Frequency Shift Keying –olisiko sopiva käännös vaikkapa vaihtotaajuusavainnus.
Sovittu lähetysjakso on 30s, vastaanotto 30s ja OH-asemat lähettävät yleensä
ensimmäisellä periodilla. Vastaanottojakson jälkeen ohjelma koodaa mahdolliset
kopitetut signaalit ja teksti tulee suoraan ruudulle.
Asennus
Laitevaatimuksena on minimi 800 MHz, 128 Mb muistia ja 800x600 tai parempi
näyttö sekä äänikortti. Linkistä http://physics.princeton.edu/pulsar/K1JT/ löytyy ohjelma sekä ohjeet. Itse asennus on helppo,
määritellään hakemiston nimi ja siinä se. Softa toimii kaikissa
Windows-versioissa 95 :sta XP asti.
Aloitus
Versiosta 5 lähtien tulee käynnistettäessä kolme ikkunaa
DOS, pääikkuna ja SpecJT
DOS –ikkuna
Ikkuna on lähinnä informatiivinen ja sen voi minimoida alas mutta ei saa
sulkea. (oikea yläkulma, kolmas nappi vasemmalla).
Siinä näkyy äänikortin asetukset. Ikkuna auttaa ohjelman kehityksessä koska
viivan alla näkyy mahdolliset vikatilanteiden koodit.
Pääikkuna
Spektri -ikkuna
Ensin täytetään pääikkunassa Setup/Option –välilehti
Oma kutsu ja lokaattori,
ID Interval – nolla (omatunnus cw:llä pois)
COM ptt-ohjaukseen sarjaportin
numero
esim 1 (pelkkä numero, ei tekstiä)
Jos ei tiedä mitä portteja käytössä, esim uudet läppärit - usb-serial
adapterin kanssa,
Löytyvät ne
Start/ Settings/Control Panel/System/ Hardware –välilehti =>
DeviceManager => Ports (COM&LPT)
Audio In / Out Dos-ikkunasta löytyy
vastaavat numerot
Jos koneessa useampia äänikortteja, numeroiden perusteella voi valita
haluttu yhdistelmä
Esim ylläolevassa ikkunassa voi valita Audio In –kohtaan 1
<> Soundmax Digital Audio
Ja Audio Out 3 <> Soundmax
Digital Audio
Rate In / Out Äänikortin
korjausarvo, oletus 1.0
Ohjelman
näytteenottotaajuus äänikortilla 11025 Hz ja mikäli tarkkuus ylittää 0.1%,
saattaa koodaus heikentyä.
Mikäli ruutuun tulee
punaisella 
voi arvoa korjata
kokeilemalla esim 0.9995 , niin että punainen ruutu häviää
Äänikortista
yleensä – tavallinen kortti riittää, esim Soundblaster . Ei tarvitse olla
8-kanavainen surround sound
koska siitä ei ole mitään
hyötyä.
Distance unit km
Template EU => Reset defaults
Huom Ei tallennusta, ikkunan sulkeminen riittää
Ja Mode –valikosta FSK441
käyttöön 
Sekä ruksataan Valikosta Decode /FSK441
kohta No shorthands 
Euroopassa ei ole käytössä single tone lähetykset
VASTAANOTTO
Sitten voikin kokeilla vastaanottoa painamalla Monitor -nappia
SpecJT -ruutuun pitäisi tulla vihreää viivaa joka 30s jakson päätteeksi
siirtyy pääikkunaan.
Alareunassa keskellä näkyy taso dB:nä
Signaalitaso pitää säätää niin että arvo on 0..1 dB. Säätö tapahtuu joko
SpecJT –ikkunan alareunasta (kellon oikealla puolelta) liukusäätimellä
tai karkeampi säätö Option / Rx
volume control => Line In tai
Microphone liuilla, riippuen siitä kumpi on käytössä
LÄHETYS
Mieluummin keinokuorma kiinni, tehot rigistä pienelle, mode usb:lle, agc
pois tai fast, prosessori saa olla päällä, filtterit 2.4 kiloon ja mic-gain
nollille. Kun painaa 
niin
oikeaan alareunaan tulee
Txing 
Kun on rasti Tx First -lähetys on päällä 0..30s - pitäisi rigin mennä tx-tilaan
mikäli kytkennät ovat oikein mutta tehomittari ei vielä näytä mitään. Kun
lisätään hitaasti mic-gainia, tietyssä vaiheessa tehot nousevat ja katsotaan
teholukema. Omassa Kenwoodin yleiskoneessa (TS790) mic-gain n kello 9.
Nyt pitäisi vielä tarkistaa että kaikki neljä
tonea lähtevät yhtä voimakkaasti : ylhäältä valikosta
Setup
/ Generate messages for test tones tekee A, B, C ja D –signaalit tekstikenttiin
ja
pitäisi kaikista tulla tehomittariin sama lukema. Vielä 4.x.x versioihin asti
kukin tone oli säädettävissä mutta tämä poistui viitosversiossa.
METEORISKATTERIYHTEYS
IARU Region 1 on määritellyt meteorscatter –yhteydelle tarkat kriteerit,
millä tavalla yhteys on pidettävä, missä järjestyksessä ja koska qso on
hyväksytty.
Lyhyesti: ensin kutsut täydellisenä ja sitten raportti. Kun raportti on
saatu, lähetetään R+raportti ja vasta-asema vastaa saatuun esim R26 –raporttiin
RRRRRR sarjalla jolloin kuso on valmis. Käytännössä varmistetaan vielä
rookerien perillemeno lopettamalla yhteys 73-terveisin.
Katsotaan malliksi kusonpito DJ9CZ-OH6ZZ.
Yläkentässä tummalla pohjalla 30 sekunnin ikkuna 3. elokuuta 2004
Perseidien sateessa pidetystä yhteydestä DJ9CZ:n kanssa. Ruudulla vihreänä
näkyy signaalitasoa kuvaava viiva, jossa erottuu 5.5s kohdalla 160ms pituinen
2dB lyhyt pingi, seuraavana 11.3s kohdalla 280ms,sitten 60/2 lyhyt ja lopuksi
13.3s 380/4dB.. Keskellä teksti-ikkunassa koodatun tekstin alussa näkyy ensin
kellonaika, sitten burstin alkamisaika (T), kesto millisekunteina (Width),
voimakkuus dB:nä, raportti sekä taajuuspoikkeama hertzeinä (DF).
Lähdetään siitä että minä olen
huutanut CQ:ta (eli alin rivi valikossa) Tx6, rasti kohdassa TX First (1
periodilla lähetys) ja alhaalla Auto päällä. Karl DJ9CZ on saanut hyvän burstin
ja vastaa OH6ZZ DJ9CZ 27 27 joka tuleekin ruudulleni saman tien.
Viitosversiosta lähtien tuli kolmas ikkuna mukaan ja SpecJT –ikkunasta voi
jakson alussa tullutta burstia klikata heti ja koodata se auki eikä tarvitse
odottaa jakson loppuun kuten aikaisemmin. Seuraavan rx-jakson alussa siirtyy
edellinen 30 sekunnin saldo alemmaksi ja kumpaakin voi hiirellä klikata ja
kaivaa tekstiä jos on tarpeen.
Kun hiirellä tuplaklikkaa ruudussa
näkyvää kutsua, siirtyy se kohtaan To Radio sekä samalla tekstikentät
päivittyvät. Tai voi kirjoittaa kutsun ’manuaalisesti’ ja painaa nappia GenStdMsgs. Klikkaan Tx3
rivin aktiiviseksi ja 
DJ9CZ OH6ZZ R26 R26 lähtee taivaalle seuraavalla periodilla. Karl kopittaa
kaikki ja lähettää roogerit riviltä Tx4
Rogerit näkyy 151930 ja kuso on siinä. Mutta vielä kuittaan 73:lla eli rivi
Tx5 73 ZZ
Ja takaisin:
Sama vielä lyhyesti.
Parempi tähänkin lisätä vasta-aseman
tunnus eli 73 CZ ZZ, koska silloin on kaikille selvää
kenelle 73:set menossa.
Vielä tuohon neljänteen riviin – oletuksena on muotoa RRRR RRRR OH6ZZ mutta
oma versioni RRRRR ZZ on optimoitu lyhimmille piikeille. Sen sijaan on erittäin
tärkeää että kutsukirjaimet on mukana jotta tietää kenen rookereista tai 73 on
kysymys, koska samalla reiällä saattaa olla muitakin.
Joskus voi olla paikallaan myös muoto RRRRR YAK ZZ. Esim kuso on aloitettu
HB9FAP:n kanssa, mutta kiviä ei ole ja rookereita ei vain kuulu, vaikka puoli
tuntia jo tahkottu (kuso Fabion kanssa 2300km) . Jos workitaan kotiasemalta ja
halutaan vasta-aseman ruutu, voidaan jatkaa vaikka vielä 2 tuntia mutta voi
olla että skedi (=etukäteen sovittu yhteys) painaa päälle tai ollaan peditiolla
harvinaisessa ruudussa, tiukka aikataulu ja puoli tusinaa muita asemia ruutu
täynnä kutsumassa. Silloin kuso jää kesken, NC eli Not Completed ja aloitetaan
uusi qso seuraavan, vaikkapa DH3YAK:n kanssa. Sitten RRRRR YAK
ZZ-lähetysvaiheessa kaikki tietävät kenelle ovat rookerit menossa. Muuten
linkistä /11/
voi käydä katsomassa miten eri puolelta Suomea pienellä peditioasemallakin
pystyy yhteyksiä pitämään, eri asemien lokeja, minkälaisia asemia on workittu sekä
mitä peditioita on tulemassa.
Sitten parametrien arvoja :
- S minimivoimakkuus dB, jota
softa yrittää koodata - riippuu
paikasta. Jos on hiljainen qth, 1 käy
(hiiren oikealla alas, vasemmalla ylös)
- Clip normaalisi nolla esim
staattisissa häiriöissä/purkauksissa leikkaa signaalia ennen koodausta, Voi
kasvattaa esim 1, 2, tai 3
- Tol toleranssi
FSK441 lukee ±400 Hz. Ruudussa
näkyy DF-arvo eli kuinka paljon vasta-aseman taajuus on sivussa. Vaikka
teoriassa pitäisi haarukka olla ±400 Hz, on jossain
tapauksessa hyvä korjata heti RITillä taajuus oikeaksi. Jos esim DF on –300,
viedään RITiä samaan suuntaan alaspäin -.3 verran mutta VFOon ei satuta. Jos
taajuudella on kovasti ruuhkaa, voi samalla suodattaa muita asemia pois kun
pienentää Tol –parametria vaikkapa arvoon 100. DF-arvon perusteella voi myös
tunnistaa aseman
- Zap birdie filtteri – poistaa
kapeakaistaisia, vakiona pysyviä signaaleja
- Dsec kellon korjaus eteen/taaksepäin ettei
tarvitse mennä Control Paneliin
- NB noise blanker pulssityyppisten, lyhyiden
pulssien vaimentamiseen
ensisijaisesti on ehkä parempi käyttää ensin rigin omaa
NB-nappia jos sellainen löytyy
CALL3.txt
WSJT- hakemiston juuressa
on tiedosto call3.txt (versio neloseen asti callsign.txt) jossa on n 5000
kutsua, jotka ovat VHF:llä aktiivisia. Kunkin kohdalta löytyy vähintään
lokaattori. Kun syöttää kutsun kohtaan To radio ja painaa Lookup –nappia , näkyy suunta (Az) ja
etäisyys asemaan.
Uusin versio löytyy täältä
Seuraavat lyhenteet on syytä tuntea:
MMM - puuttuu oma kutsu
YYY - puuttuu vasta-aseman kutsu
SSS - puuttuu raportti
UUU - huono avainnus
Taajuudet
IARUn suositus WSJT:lle on 144.360 – 144.397 MHz ja kutsureikä 144.370.
Mielestäni .370:ssä ei tulisi workkia ollenkaan, ei ainakaan isompien sateiden aikana
koska lopputulos on täysi kaaos. Toki hiljaisena aikana siinä workitaan mutta
parempi tapa on workkia splittinä: .370:ssä lähetetään esim CQ 380 OH6ZZ ja
kuunnellaan 380:ssä. Jos siellä joku vastaa, heti split pois ja siirrytään myös
lähettämään taajuudella .380 normaalisti.
Aika
Kello tulisi ajassa olla vähintään sekunnin tarkkuudella, koska muuten
saattaa mennä jakson alussa tai lopussa hyviä piikkejä sivu suun ja toisaalta
ei häiritse muuta OH-kansaa. Tarkan ajan saa GPS:stä tai hyvän nettiyhteyden
omaavat linkistä /8/.
Versiot
Koneessa voi olla asennettuna monta versiota kunhan ne asentaa eri
hakemistoihin. Niitä voi olla yhtä auki useampikin, tosin vain yhdellä voi
workkia. Itse olen usein monitoroinut vanhalla 4.3.4 :lla kun olen workkinut
uudella versiolla.
Tallennus
Valikosta löytyy :
Ja pääikkunassa on Save -nappi. Tiedostot löytyvät RxWav –hakemistosta.
Nykyään kun on suuret kovalevyt, tuo Save Decoded on hyvä vaihtoehto. Huomattava
on että versiosta 5.x.x lähtien ohjelma on 16-bittinen joten nelosella
alkavilla versiolla ei viitos-versioiden wavit aukea, toisin päin kyllä. Tiedon
nimi on muotoa DL8EBW_060813_111230.WAV ja koko n 650 kiloa
WSJT:n asennushakemiston juuresta löytyy tesktitiedosto ALL.TXT johon
tallentuu kaikki koodatut tekstit
Chat /Clusteri
Alain ON4KST on kehitellyt ja ylläpitää forumia joka löytyy linkistä /6/. Siellä on ajankohdasta
riippuen kymmenittäin hamsseja eri puolelta Eurooppaa. Mitähän siitä nyt
sanoisi? Hyvä renki mutta huono isäntä tai jotakin sinne päin. Varsinkin
alkuvaiheessa sieltä saa erinomaista apua testauksessa, mukavasti tietoa ja
apua workkimiseen liittyvissä ongelmissa ja skedien sopimisessa mutta ehdottoman tärkeää on että kusot
pidetään bandilla, ei chatissa eikä clusterissa. Toisin sanoen, ehkä jälkeenpäin kiitetään
kusosta ja selvitetään tarkka lokaattori mutta sinne ei viedä raportteja eikä
kysytä oliko roger vai eikö ole, eikä myöskään spotata keskeneräisen kuson
tietoja.
WSJT:n alkuvaiheessa, jotakin 2001
vaiheilla, se sai vähän kyseenalaisen maineen kun tuntui että kusot pidettiin
jatkuvasti pelkästään clusterin avulla. Tärkein asia on että kusot pidetään
radiotaajuuksilla.
Loppukaneettina voisi todeta että FSK tarjoaa mukavan lisän monipuoliseen
VHF-workkimisen kirjoon. Se pystyy hyödyntämään hyvin lyhyetkin hituset koska
se on nopea. Nopealla sähkötyksellä hscw:llä päästään n 2000-2500 asti, FSK:n
nopeus on luokkaa 8000. Käyttäjien määrä
on kasvanut valtavasti muutamassa vuodessa.
HSCW:llä- nopealla CW:llä - workittiin vain muutaman kerran vuodessa
isoimpien kivisateiden aikaan mutta FSK:lla voi pitää yhteyksiä
käytännöllisesti katsoen ympäri vuoden.
Linkistä /12/ näkyy OH-ruutujen
puutelista, kysyntää on.
On muuten hyvä muistaa että FSK:lla
lähettimen kuormitus on FM-luokkaa joten papulinukan päälle on syytä laittaa
suosista lisätuuletin ja muutenkin jättää viimeiset watit reserviin.
Lopuksi, kannattaa käydä perehtymässä meteoreihin Ilkan OH5IY:n
erinomaisilla sivuilla ja tutkia MS-Soft –ohjelmalla kivisateita. /9/
PS Niin kuin kaikissa muissakin lajeissa, tässäkin käydään kisaa. Kerran
vuodessa BCC, Bayerin radio kerho eli Bavarian Contest Club järjestää
meteoriskatterikisan joulukuun Geminidien sateiden aikaan. Käykää katsomassa
linkistä /14/
Kalenteri
Tärkeimmät meteorisateet:
Perseidit elokuun max 13
Leonidit marraskuun 10..18
Geminidit joulukuun 7-17. max 14
Quadrantidit tammikuun 1-5
Täältä löytyy hyvä linkki meteorien reaaliaikaiseen tilanteeseen OSWIN Radar
Linkista /12/ International Meteor Organization löytyy hyvä kalenteri => Shower Calendar
VFO
taajuudelle 144370,antenni lounaaseen Saksaa/Hollantia kohti ja kiviä kuulostelemaan. Ensimmäisellä
periodilla-siis 0-30s, saattaa kuulua vanhan Scanian dieselin murinaa kun
kotimaan asemat lähettävät mutta toisella puoliskolla tuleekin toivottavasti
muutama kunnon bursti.
Tässä kesäkuussa 2004 menomatkalla Ahvenanmaan VHF-päiville parin päivän pysähdys KO09-ruudusta workitut asemat
Kesäkuussa 2005 Levin huipulta KP27ks OH8K:n peditiolla tuli nämä ,ympyrän kaaret 1000 ja 2000 km
Elokuulla 2005 workin peditiolla Sallasta KP47ba nämä asemat
Uudistetuilta MakeMoreMiles -sivuilta löytyy aina viimeisinä infoa peditioista, EME, MS, ym
Tässä
kuvia lyhyestä pidempään:
Tässä
muutamia waveja -
ainakin SP2JYR, SP2MKO, PE1AHX, ON7EH,
LA2PHA, PE1O..?,
Tässä
erikoinen tapaus 2006 elokuulla Norjassa Jäämeren rannalla KQ41:ssä.
Ilmeisesti aurora tai muu magn. häiriö, eipä juuri mikään aukea, jotakin
sentään
PS Jäi aikaisemmin mainitsematta, kannattaa klikata myös hiiren oikealla
napilla
Linkit:
- http://physics.princeton.edu/pulsar/K1JT/
- http://www.dk5ya.de/index.html
- http://www.qsl.net/wb5apd/rs232-keying.html
- http://www.w5bbr.com/soundbd.html
- http://www.qsl.net/wm2u/interface.html
- http://www.on4kst.info/chat144/login.php
- http://www.iaru-r1.org/C5%20committee.htm
- http://www.thinkman.com/dimension4/index.htm
- http://www.kolumbus.fi/oh5iy/
- http://www.tarkastaja.com/cgi-bin/grids.cgi
- http://www.oh8k.org
14
http://www.bavarian-contest-club.de/contest/index.html